Osaamista tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin ennen. On arvioitu että  1960-luvulla hyvältä ammattilaiselta odotettiin noin 4-5 taitoa niin tänä päivänä samaan ammattitaitoon vaaditaan 20 taitoa. Näissä uusissa vaatimuksissa korostuvat sekä älylliset että oppimiseen liittyvät taidot. Oppiminen onkin keskeinen osa työntekoa.

Pelottavaa ajatuksessa on se, että vaikka opettelen päivittäin aktiivisesti uusia asioita, luen, kirjoitan, kuuntelen, opetan, keskustelen eri alojen osaajien kanssa tuntuu siltä että päivä päivältä menetän otetta tietyistä asioista. Opin toki uuttakin, mutta menetän otetta jostain mitä olen osannut. Se on hyvin surullista.

Vielä pelottavampi ajatus on se, että osa työssäkäyvistä käyvät 2-3 koulutuspäivää vuodessa koska aikaa ei ole enempään. Eivätkä he välttämättä opettele työn lomassa mitään uutta eivätkä “uhraa” vapaa-aikaansa osaamisensa kehittämiseen. Jos tällä tiellä on ollut sen 20 vuotta mitä sitä oikeasti edes voi osata?

Itse ajattelen niin että jos työnantajani on valmis maksamaan minulle palkkaa kuukausittain on minun  velvollisuuteni olla työtehtävieni tasalla. Jos en ole niin opettelen.

Työ tekijäänsä opettaa

Entä jos työ ei opetakaan meille mitään? Entä jos teemme työmme aina niinkuin ennenkin vaikka työ ympärillämme on muuttunut jo vuosia sitten emmekä vain huomanneet sitä? Lähettelemme maileja liitteineen, pidämme liian pitkiä kokouksia, suunnittelemme vesiputousmalliin ja ajattelemme että työ on yhtä kuin siihen käytetty aika.

Olen kokenut, että ainoa arvoni työntekijämarkkinoilla on se mitä osaan nyt. Ei se mitä olen joskus saanut aikaan tai kauanko olen ollut töissä jossain muualla. Nämä kertovat kokemuksesta (tai ajasta jonka olen ollut jossain) ei mitään osaamisesta. Ja vaikka kertoisikin mitä väliä sillä enää on?

”Bruce Lee on sanonut ettei pelkää vastustajaa, joka osaa 10.000 erilaista potkua vaan sellaista joka on harjoitellut 10.000 kertaa samaa potkua. Minä puolestani pelkään työyhteisössä sellaista, joka kuvittelee osaavansa 10.000 asiaa osaamatta kunnolla ensimmäistäkään.”

Aiempia kirjoituksiani työstä.