Missä on innostus?

Perinteisesti suomalaisten  suuria arvoja ovat olleet työn kunnioittaminen, vastuullisuus, luotettavuus, osaaminen ja varsinkin insinööritaitoihin nojaaminen. Näillä arvoilla olemme nousseet maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Sitten tapahtui jotain. Yhdysvaltojen asuntokupla puhkesi, Lehman Brothers kaatui ja maailma syöksyi taloudelliseen limboon. On monia teorioita miksi näin kävi, mutta tosiasia on se, että nyt ollaan tässä ja lähitulevaisuuden talousnäkymät vaikuttavat synkiltä.

Nykytilanne

Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä seuraava huono huoltosuhde vaikuttaa työssäkäyvien talouteen vuosi vuodelta enemmän. Teollisuus siirtyy itään ja vie mukanaan perinteisiä työpaikkoja. Ruplan kurssi on huono ja Ukrainasta ei tiedä. Pakolaisista tietää enemmän ja siihenkin pitäisi jotenkin reagoida. Hurjaa vauhtia kiihtyvä digitalisaatio ajaa alas kokonaisia teollisuudenaloja. Ja nyt ilmeisesti alkaa vielä AY-liikkeiden sota. Lisäksi pelätään vielä merkittävää aivovuotoa Suomesta.

Matti Alahuhdan taannoisen haastattelun mukaan (8.12.2014 HS) mukaan Suomessa on tällä hetkellä vaisu  ja energiaton mieliala. Hänen mukaansa uhkana on, että jos tämä jatkuu asiat pitää jälleen oikaista romahduksen kautta. Tähän ajatukseen on jäliviisaana helppo yhtyä. Innostus on arvo, joka on  mystisesti kadonnut johonkin yhteiskunnastamme.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Pirjo Ståhle on puhunut innostuksesta seuraavasti: “Innovaatio ja innostus kuuluvat saumattomasti yhteen. Innostus on aina innovaation alkulähde ja sen perusedellytys. Yksikään uusi idea, keksintö tai innovaatio ei ole syntynyt ilman innostusta – ja vastaavasti inspiraatiot ja luovat virtaukset (flows)  ovat tuottaneet maailmaan uskomattoman määrän uusia ideoita, keksintöjä ja innovaatiota”.  Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä on kirjoittanut loistavassa Innostus-kirjassaan seuraavasti: “Suomeen tarvitaan lisää innostumista ja innostamisen osaamista. Ihmisen luontainen kyky innostua laantuu helposti latistavaksi suorittamiseksi.

Ei ole aikaa innostukselle

Yhteiskuntamme siis selkeästi tarvitsee innostumista, mutta elämän haasteiden edessä kamppailevan, stressaantuneen ihmisen elämässä ei ole tilaa innostukselle. Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista kärsivät tunteesta, etteivät ehdi tehdä työpäivänsä aikana kaikkea sitä mitä pitäisi. Juuri kouluista valmistuvat pelkäävät uupuvansa ennen 30. ikävuottaan. Jopa neljännes työkyvystään huolestunut alle 40-vuotias piti nykyisen työn sisällöttömyyttä suurimpana uhkana työkyvylleen. Työn sisältö on muuttunut viime vuosikymmeninä valtavasti ja työmme vaatii parempaa psyykkistä toimintakykyä. Tarvitsemme lisäksi aikaisempaa parempaa henkistä kykyä käsitellä stressiä, jatkuvia katkoksia työn tekemisessä, informaatioähkyä, aikapainetta ja tulostavoitteisiin liittyviä ahdistavia tunnetiloja. Lisäksi tietotyöläisen on vaikea keskeyttää työntekoaan kotiin saavuttuaan. Meillä on kuitenkin vain yhdet aivot.

Asiantuntijatyö, jota itsekin edustan, asettaa tekijälleen erilaisia vaatimuksia kuin suorittava teollisuus- tai palvelutyö. Se edellyttää itsenäistä suhtautumista ja otetta työhön sekä kokonaisuuksien hallintaa. Asiantuntijoiden ammattitaito syntyy koulutuksesta ja käytännön työkokemuksesta. Asiantuntijan on hankittava ja arvioitava tietoa, kehitettävä ratkaisuvaihtoehtoja ja tehtävä päätöksiä. Ratkaisut ovat usein kauaskantoisia ja kohdistuvat toisiin ihmisiin kuten oppilaisiin, potilaisiin, asiakkaisiin ja omiin alaisiin. Suorittavasta työstä on siirrytty palvelu- ja asiantuntijatyöhön, jossa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat nousseet yhä merkittävämmiksi uhkiksi ihmisen toimintakyvylle.

Onko mahdollista, että koko yhteiskuntamme  on liian stressaantunut pystyäkseen luomaan uusia hyviä ajatuksia?

Maailmalla näihin ongelmiin etsitään jo ratkaisuja. Tutkimuksissa on todistettu, että onnelliset ja innostuneet ihmiset ovat keskimäärin kolme kertaa luovempia ja 31% tuottavampia kuin me tavalliset tallaajat. Asiantuntijatyössä vaikutus tulokseen saattaa olla jopa satakertainen sen mukaan, onko henkilö työn imussa vai leipääntynyt työhönsä. Flow-tilassa oleva ihminen ei edes huomaa ajan kulua vaan toimii tavoitteellisesti ja palkitsevasti. On todettu että, työntekijöiden aito autenttinen kiinnostusta ja intohimo työtä kohtaan toimii myös talouskasvun keskeisenä moottorina. Viime vuosina yhä useampi tutkimus on osoittanut, että innostus ja intohimo lisäävät merkittävästi myös  koettua hyvinvointia että terveyttä. Tämän lisäksi innostuksella on suoraa merkitystä myös taloudelliselle menestykselle. Innostuneet ja työstään aidosti kiinnostuneet työntekijät ovat merkittävästi työhön suorittavasti suhtautuvia tuloksellisempia.

Mitä keinoja meillä on pumpata itsemme ulos tästä kurimuksesta, järjestää aikaa ideoinnille ja ajatteluun ja sitä kautta (ehkä) saada nostettua kilpailukykyämme takaisin maailman huipulle? Mitä me itse voisimme tehdä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *