Aivoista ja johtamisesta puhutaan tällä hetkellä paljon. Tuntuu, kuin viime vuosina johtamisen keskiöön olisivat tulleet aivot ja se, kuinka työntekijöiden aivoja johdetaan. Ymmärtämällä aivojen rakennetta ja toimintaa luotsataan työyhteisöjä uusiin voittoihin ja saavutuksiin. Monesti kuulee sanottavan, että David Rock on yksi tämän uuden aivomyönteisen johtamisen vaikuttavista hahmoista. Vuodesta 2003 hän on hyödyntänyt neurotieteiden tutkimustuloksia omassa työssään valmentajana, ja tarinan mukaan hän kokosi vuonna 2007 johtavia neurotutkijoita ja yritysjohtajia miettimään, mitä neurotieteen tutkimuksen tulokset tarkoittavat johtamisen näkökulmasta.

Neurotieteet ja johtaminen

Neurotieteiden tuloksia on käytetty johtamisen ja työnteon kehittämiseksi on käytetty myös aikaisemmin ja ennen David Rockia. Rewiring the Corporate Brain -teoksessa esitellään innostavia vaihtoehtoja yrityksen toimintamallien kehittämiseen uusimpien aivotutkimuksien valossa. Tämä siis jo vuonna 1997. Vuonna 2002 ilmestyneessä teoksessaan The Other 90%: How to Unlock Your Vast Untapped Potential for Leadership and Life neurotieteiden pioneeri Robert Cooper puolestaan esittää, kuinka uusimman neurotieteiden tutkimuksen avulla voi lisätä energiaa töissä, hyödyntää aivojen hälytysvalmiutta stressin hallinnassa ja motivoida tuloksellisuuteen.Aivot ovat siis kiinnostaneet jo pitkään.

Ghadiri, Habermacher ja Peters kirjoittavat oivallisesti, että aivot ovat kaiken ihmisten välisen vuorovaikutuksen perusta ja ymmärrys tästä helpottaa ymmärtämään kaikkia systeemejä, joissa ihmiset ovat läsnä.

Voimmeko vielä ymmärtää aivoja?

Ymmärtääksemme omaa ja työyhteisömme toimintaa tarvitsemme tietoa aivojen toiminnasta ja niiden rakenteesta. Aivot painavat noin 1,5 kiloa. Ne muodostuvat hermokudoksesta, tarkemmin monimutkaisista hermosolujen verkostoista. Hermosolut muodostavat tietojenkäsittelyjärjestelmän, jonka ansiosta saamme oivalluksia ja innostumme, ratkaisemme ongelmia sekä luomme uutta. Hermosolut eli neuronit ovat tiedonsiirtoon erikoistuneita soluja. Neuroneja aivoissamme on 100 biljoonaa. Neuronissa on tietoa vastaanottavia haarakkeita dendriittejä noin 100 000 sekä tietoa lähettävä haarake eli aksoni. Näin mahdollisia hermosolujen välisiä yhteyksiä on enemmän kuin koko maailmankaikkeudessa atomeja. Hermosolujen liitoskohtia kutsutaan synapseiksi. Tieto liikkuu synapsien kautta hermoimpulsseina, jotka voivat edetä jopa 120 metriä sekunnissa. Ajattelumme ja toimintamme perustuu sähköiseen ja kemialliseen toimintaan. Aivomme ovat siis energiaa täynnä.

Ei tarvitse olla Esko Valtaoja ymmärtääkseen, että mitä tiedämme aivoista tällä hekellä on vain murto-osa siitä, mitä aivoissa todellisuudessa tapahtuu.

Hermosolujen välisiä verkostoja voidaan kutsua kartoiksi. Ajatuksemme, muistomme, taitomme, toimintatapamme ja ominaisuutemme muodostuvat näistä erilaisista kartoista, hermosolujen välisistä monimutkaisista yhteyksistä. Kun saamme oivalluksen, aikaisemmat tietomme muodostuvat uudeksi ideaksi ja syntyy uusi kartta. Jo koulun biologian tunnilta muistamme mitä useammin nämä yhteydet aktivoituvat, sitä vahvemmiksi kyseiset yhteydet Hebbin lain mukaan muodostuvat. Taitomme ja siihen liittyvä hermoverkko vahvistuu, mitä useammin kyseistä taitoa käytämme. Oppimisen seurauksena syntyy uusia hermoverkkoja, joita voimme toiminnallamme vahvistaa. Aivoissa voi tapahtua myös fyysisiä muutoksia, ja esimerkiksi aivovamman seurauksena vaurioituneen osan tehtävät voivat siirtyä toiseen aivojen osaan. Tätä aivojen muuntautumiskykyä kutsutaan neuroplastisuudeksi.
Johtamisen kannalta erityisen mielenkiinnon kohteita aivoissa ovat etuotsalohko ja limbinen järjestelmä. Etuotsalohkoon liitetään looginen tietoinen toiminta, itsekontrolli, suhteet toisiin ihmisiin sekä suunnittelu. Limbiseen järjestelmään puolestaan liitetään tunteet. Limbiseen järjestelmään kuuluu mantelitumake, jonka tehtävänä on tarkkailla kaikkea ja kaikkia mahdollisen vaaran ja uhkan varalta. Limbinen järjestelmä reagoi ärsykkeeseen kaikista nopeimmin. Limbistä järjestelmää kutsutaan myös liskoaivoiksi.

Disclaimer: Olen itse käynyt Neuroleadership Instituten puolen vuoden melko intensiivisen coach-kurssin.

Rock, David. Quiet leadership: Six steps. (2006)

Zohar, Danah. Rewiring the corporate brain: Using the new science to rethink how we structure and lead organizations. Berrett-Koehler Publishers, (1997).

Cooper, Robert K. The other 90%: How to unlock your vast untapped potential for leadership and life. (Crown Business, 2002).

Ghadiri, Argang, Andreas Habermacher, and Theo Peters. Neuroleadership: A Journey Through the Brain for Business Leaders. (Springer Science & Business Media, 2013).

Ratey, John J. A user’s guide to the brain: Perception, attention, and the four theatres of the brain. Vintage, (2001).

Paavilainen, Anttila, Oksala, Stenius. Persoona. Neuropsykologia. (2002).

Rock, David, and Linda J Page. Coaching with the brain in mind: Foundations for practice. (John Wiley & Sons, 2009).