Vuosi 2018 on täällä. Vuosi jolloin valtion työntekijät tulevat saamaan oman digitaalisen oppimisen ympäristön.

Paraskaan koulutus ei valmista meitä tulevaan työhön. Tämän vuoksi ainoa resepti työelämässä menestymiseen on jatkuva oppiminen. Työelämässä olevaan jatkuvan oppimisen tarpeeseen tulisi pystyä vastaamaan digitaalisin keinoin. Aloitin e-HAUS- projektin vetovastuussa ja sen tavoitteena on rakentaa täysin digitaalinen oppimiskokemus yhteisesti kaikille virkamiehille.

Digitaalinen oppiminen muuttuu älykkääksi

Hyvään digitaalisen oppimiskokemukseen kuuluvat olennaisesti mikro-oppiminen, interaktiiviset videot, kuratoitu sisältö ja mahdollisuus palautteeseen ja keskusteluun. Sanomattakin on selvää että oppimista pitää pystyä tekemään aika, paikka ja päätelaiteriippumattomasti. Myös käyttäjälähtöinen sisällöntuotanto on otettava vakavasti harkintaan. Usein virastoista löytyy alan parhaat ja jopa ainoat asiantuntijat.

Digitaalinen oppiminen ei missään nimessä poista tai korvaa tarvetta vuorovaikutukselle ja perinteiselle valmennukselle. Digitaaliset sisällöt varmistavat että kun perinteistä valmennusta tehdään niin kaikki oppijat ovat suurinpiirtein samalla tasolla. Kukapa meistä ei olisi halunnut lukiossa matematiikan tunnilla opettajaa kertomaan uudelleen miten jokin yhtälö ratkaistaan, mutta ei kehdannut? Digitaalisessa sisällössä voi aina palata takaisin, kelata, pysäyttää, kerrata tai vaikka halutessasi poistaa luennoitsijan äänen. Täten kaikki voivat oppia helposti perusasiat ja vaikeammat asiat voidaan käydä läpi kouluttajan tai valmentajan kanssa tarkemmin.

Omasta mielestäni on tärkeää että 2020-luvulle rakennettavassa oppimiskokemuksessa pyritään hyödyntämään myös tekoälyä ja virtuaalitodellisuutta soveltuvin osin. Tekoäly mahdollistaisi jokaiselle käyttäjälle oman personoidun älykkään oppimispolun. Se varmistaisi että jokainen saisi yksilökohtaista oppimista aiheista jotka ovat merkityksellisiä oman työn kannalta. Älykkäässä digitaalisessa oppimiskokemuksessa itse oppimisalusta (LMS) sulautuisi päivittäiseen tekemiseen niin hyvin että sen olemassaoloa ei edes huomaisi. Toivonkin että tulevaisuudessa puhumme jälleen oppimisesta missä digitaalinen sisältö on sulautunut täysin päivittäiseen tekemiseen. 

Ketterä kehitys myös oppisisältöjen tuotannossa

Ketteriä menetelmiä käytetään lähinnä ohjelmistokehityksessä ja erilaisissa ICT-projektien toteuttamisessa. Ketterä kehittäminen eli agile development on mielestäni hyvä tapa tehdä myös oppisisältöjä. Kaikkea ei tarvitse kehittää perinteisen vesiputousmallin kautta. Tällä tavalla voimme helposti muuttaa sisältöjä vielä sisällöntuotannon myöhäisemmissä vaiheissa. Kaikkea ei kannata suunnitella puhki.

Toivonkin, että voisimme kehittää ketterästi useampia digitaalisia oppimiskokonaisuuksia hankkeen aikana asiakkaillemme. Uusien palvelujen kehittämisessä itse pidän tärkeimpänä vahvaa asiakaskeskeisyyttä. Mikäli kehitämme koulutuksia virkamiehille, virkamiesten tulee itse osallistua vahvasti kokonaisuuksien ja toteutuksien suunnitteluun. Tätä pidän hyvin tärkeänä onnistuneen projektin kannalta.

Matka on pitkä, mutta hyvän tiimin tuella ja hyvällä yhteistyöllä tässäkin asiassa edetään varmasti. In the meanwhile. Never Stop Learning!