Asiantuntijan digitaalinen vuorovaikutus: LinkedIn

Käsittelen tässä uudessa sarjassani pääasiassa kolmea mielestäni asiantuntijalle parhaiten sopivaa kanavaa; LinkedInia, Twitteriä ja Facebookia. Tänään vuorossa LinkedIn.

Sosiaalinen media on ihmisyyden keskiössä

Ihminen on laumoja muodostava sosiaalinen eläin. Sosiaalisen median jättiläiset kuten Facebook, LinkedIn, Twitter, Instagram ja Spapchat ovat kuin suuria laumoja ja heimoja. Täten myös koko ihmisyyden keskiössä. Jokainen meistä haluaa kuulua yhteisöön tai heimoon joko reaalimaailmassa tai verkossa. Näiden kahden erottaminen on muuttunut päivä päivältä vaikeammaksi. Ihmiset keskustelevat, solmivat ystävyyksiä, tekevät liiketoimintaa ja menevät jopa naimisiin verkossa.

Tällä hetkellä noin puolet koko maailman ihmisistä käyttävät sosiaalista mediaa uutisten jakamiseen, kuvien postaamiseen, kavereiden kanssa jutusteluun tai vaikka kertoakseen olevansa kunnossa jonkin onnettomuuden jäljiltä. On siis täysin normaalia, että myös yritykset ja niiden brändit ovat aktiivisia näissä kanavissa halutessaan kohdata meitä kuluttajia.

Haluan kuitenkin painottaa, että sosiaalinen media on vain yksi kommunikaatiokanava muiden joukossa, jota maailman digitalistoituminen tukee. Sosiaalinen media on osa nykyaikaista vuorovaikutusta ei sen enempää eikä sen vähempää. Se pitää osata jos haluaa vaikuttaa verkossa. Verkko on aivan alusta asti suunniteltu tiedonvaihtoon, joten sosiaalinen media on sanana tänä päivänä jo hiukan turha.

LinkedIn asiantuntijan kanavana

LinkedIn on loistava kanava sosiaaliseen myyntityöhön (social selling), mutta siitä on valtavasti apua myös asiantuntijan digitaalisessa vuorovaikutuksessa. Mikäli haluat tietää onko LinkedIN sinulle hyvä kanava, johon kannattaa panostaa lue tähän liittyvä blogini täältä ja testaa oma osaamisesi.

Kuten huippu-urheilussa myös vuorovaikutuksessa voiton ja häviön ero on yleensä valmistautumisessa. Niinpä päätin ensimmäisessä osassa käydä läpi miten vältät kaikkein amatöörimaisemmat virheet LinkedInissä. Suurimmasta osasta minulla on henkilökohtaista kokemusta joko tekijänä tai vastaanottajana. Tämäkään laji ei ole valittettavasti pikamatka vaan maratooni.

Valmistautumiseen kuuluu olennaisena osana myös se mitä LinkedInissä ei pidä tehdä. Haluaisin vielä huomauttaa, että vaikka suurin osa näistä aloittelijan virheistä koskee juuri LinkedIniä on hyvä myös muistaa monet säännöistä myös muussa vuorovaikutuksessa.

Sisältö mitä EI kannata julkaista

LinkedIN on ammattiverkosto ja ammattilaisten kanava. Sitä pitää myös käsitellä sellaisena. Verkostosi ei ole kiinnostunut saamaan päivityksiä sinun sosiaalisesta elämästäsi, perheestäsi tai siitä mitä kissasi tekee juuri nyt. Kaikelle tälle on oma kanavansa Facebookissa, Instagramissa ja vaikkapa Snapchatissa.

LinkedIn on paikka, jossa jaetaan tietoa joka palvelee verkostoasi ja seuraajiasi. Mielestäni kaikki mitä lisäät LinkedIniin pitäisi hyödyttää verkostoasi tai seuraajiasi jollain tavoin. Olen kirjoittanut pitkän artikkelin siitä, että sisältöjä ei tulisi koskaan kirjoittaa itselle. Kirjoitan sen vielä kuitenkin tähän vielä kerran.

LinkedInissä jaettu tieto pitää koostua verkostosi kiinnostuksen kohteista ei omistasi. Kaikkea materiaalia ei ole pakko eikä kannatakaan tuottaa itse vaan voit jakaa myös muiden kiinnostavia ja arvokkaita sisältöjä luoden merkitystä verkostollesi. Tätä kutsutaan tiedon kuratoinniksi. Varo kuitenkin sortumasta “content scrapingiin”.

Yksityisyysasetukset

Yksi isoimmista “LinkedIn-mokista” on se, että olet jättänyt profiilisi yksityiseksi (eng. Private). Suosittelen, että vaihdat sen heti luettuasi tämän kohdan loppuun.

  • Avaa LinkedIn-profiilisi ja tarkista asetuksesi
  • “Make my Profile Visible to Everyone”

Laatu korvaa LinkedInissä määrän

LinkedInin luonne on hyvin erilainen kuin esimerkiksi Twitterin, Snapchatin tai Faceookin, johon voi helposti tuottaa jopa kymmeniä sisältöjä päivässä. LinkedInissä yksi-kaksi päivitystä päivässä ja yksi artikkeli viikossa aivan riittävästi. Päivitys tarkoittaa siis Facebookista tuttuja linkkien jakoja tai lyhyitä statuspäivityksi. Artikkeli puolestaan tarkoittaa blogeista tuttua muotoa (aiemmin Pulse). Mikäli sinulla ei ole omaa verkkosivua LinkedIn on loistava vaihtoehto ammattiblogin kirjoittamiseen ja hyvin suositeltavaa.

Mikäli lisäät enemmän kuin päivityksen kaksi päivässä ja artikkelin viikossa on selkeä riski että verkostosi pitää sinua epäammatimaisena tai jopa spämmääjänä. Kannattaakin kysyä ennen postaamista LinkedInissä itseltään: Saako verkostoni tai tulevat asiakkaani tästä lisäarvoa itselleen. Jos vastaus on kyllä. Jaa. Voidaan kääntää ajatus myös päälaelleen, mikäli olet minun LinkedIN-verkostossa. Haluaisitko minulta 10 artikkelia päivässä? Olisiko sinulla aikaa ja energiaa kuluttaa niin monta artikkelia minulta? Toivon että vastaus olisi ei.

Mielestäni kannattaakin säästää paras sisältö LinkedIniin. Jos kutsut parhaat ystäväsi syömään kanssasi ja olet päättänyt tehdä ruokaa niin LinkedIN-sisältö tarjoillaan parhailta astioilta hopea-aterimien kanssa. Facebookissa voidaan mennä pahvilautasilla block-party hengessä.

Myös spämmääminen ryhmissä olevilla kontakteille on huono idea. Jos sinut on hyväksytty johonkin ryhmään suorien viestien lähettäminen ryhmän muille jäsenille on mahdollista mutta monesti kohtuullisen turhaa. Parempi käytäntö on julkaista artikkeli ryhmään ja seurata kuka ryhmän jäsenistä on lukenut artikkelisi ja tämän jälkeen lähestyä jos prospekti on järkevä.

Itsepromootio on typerää

Asiantuntijabrändin ja henkilöbrändin kehittäminen on hyvin tärkeää, mutta omasta mielestäni se ei kuitenkaan tarkoita itsensä loputonta promoamista. Olisikin hyvä miettiä mitä hyötyä sisällöistäsi olisi verkostollesi. Loputon itsensä esiintuominen on mielestäni todella typerää. On tärkeää olla äänessä mutta on vielä tärkeämpää myös olla joskus hiljaa ja kuunnella. Sosiaalinen media on hyvä myös siihen. Kuunteluun.

Ei henkilöidyt yksityisviestit ja inMailit

1. Happy birthday
2. Congratulations on your anniversary
3. Great post
4. Quick Reply (inMail)
5. I would like to add you as a connection here in LinkedIn.

Älä lähetä näitä. Koskaan.

Jos huomaat syyllistyväsi näihin käytäntöihin lopeta heti ja muuta tapasi heti tänään. Muista myös jakaa artikkeli, jos koet tästä olevan hyötyä jollekin jonka tunnet.

Viestintä on ihmisyystaito

Kirjoittelin taannoin näkemyksiäni viestinnästä Digitalistin blogiin ja mietin siinä kuinka fundamentaalista viestintä onkaan ihmisille. Mikään tieto ei välity ilman viestintää, mitään oppimista ei tapahdu ilman viestintää eikä minkäänlaista yhteiskuntaa olisi kehittynyt ilman viestintää. Voidaankin sanoa että ihmistä ei olisi ilman viestintää.

Sosiaalinen media antaa nyt viesteillemme siivet. Hyvässä ja pahassa.

Myös vaikuttajayksilöiden merkitys korostuu. Ne jotka pitävät ääntä itsestään, saavat itselleen seuraajia. Se on täysin luonnollista. Ne ketkä osaavat hallita yhteisöjä tulevat voittamaan pelin.

Miksi viestintä SITTEN epäonnistuu?

Osmo A. Wiio on osuvasti sanonut että viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta.

Tämä pitää harmittavan usein myös paikkaansa. Mutta miksi viestintä epäonnistuu? Väittäisin,  että tärkein yksittäinen tekijä viestin epäonnistumiselle on se että viestijä ei ymmärrä vastaanottajaa. Tai ei halua ymmärtää. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää miettiä ensin viestin vastaanottajaa. Mitä hän ajattelee? Millä äänellä hän puhuu? Tämän vuoksi mm. Organisaatioviestintä on erittäin vaikea laji. Organisaatioilla onkin tapana viestiä itsestään aivan liian monimutkaisesti että kukaan ihminen saisi ajatuksesta aidosti kiinni. On huomattavaa että organisaatioviestinnässä viestin vastaanottaja on toinen ihminen, ei toinen organisaatio. Mikäli viesti ei mene perille syy on aina viestijässä ei vastaanottajassa.

Media on purkautunut

Entiset valtamediat TV, radio ja sanomalehdet ovat purkautuneet vuosi vuodelta pienemmiksi ja pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Aikaisemmin kaupungin kaikki uutiset luettiin jälkikäteen sanomalehdesta. Kokoonnuimme aina TV:n ääreen kun maailmassa tapahtui jotain merkittävää. Media tosin määräsi sen mitä sisältöjä kulutimme. Malli oli yhdestä tuutista monelle. Vuorovaikutukselle jäi hyvin vähän tai ei ollenkaan mahdollisuutta.  Nyt esimerkiksi Helsingin Sanomia voi seurata halutessaan lehden lisäksi, digilehtenä, HS Ilta-lehtenä, HSTV:ssä videoina, Twitterissä, Facebookissa ja niin edespäin. Nyt kuluttaja voi valita kanavansa ja uutisten ja artikkelien kulutustapansa. Mielenkiintoista on se, että esimerkiksi Helsingin Sanomien Twitter julkaisee kaikki uusimmat jutut ja uutiset nopeammin kuin se onnistuu ne lehteen painamaan. Ilmaiseksi.

Sosiaalinen media on presidentintekijä

Sosiaalinen media vaikuttaa meihin ihmisiin valtavasti. Rakennamme omaa sosiaalisen median kuplaamme tai “walled gardeniamme” jokapäiväisillä valinnoillamme Facebookissa, Twitterissä ja Googlessa. Meidän verkkomaailmamme on hyvin pitkälti sitä, mitä algoritmit meille tarjoilevat. Joka klikkaus segmentoi meidät tietyllä tavalla ja algoritmit tarjoilevat meille sen mukaista sisältöä. Olemme mitä klikkaamme. Ja eikä aikaakaan kuvittelemme että kaikki mitä omassa sosiaalisen median maailmassamme tapahtuu on totta. Samalla kun tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan se on myös kohdennettu paremmin kuin koskaan.

Viimeinen käänne tässä sosiaalisen median vaikuttavuudessa oli tietysti USA:n presidentinvaalit. Eräiden arvioiden mukaan nämä vaalit ratkesivat ainakin osittain juuri sosiaalisessa mediassa. Ellun Kanojen Martti Lindholm sanoi Huomenta Suomen lähetyksessä 15.11., että tuleva presidentti teki särön sosiaaliseen mediaan, joka levisi hyvin mediassa.

Myös Facebookista irtoava data puhui tämän puolesta. Loistavan artikkelin aiheesta oli kirjoittanut 1.11. Steve El-Sharawy EzInsightista, jossa hän vertailee kandidaattien dataa ja arvioi että mikäli USA:n presidentti valittaisiin pelkästään Facebookin perusteella Donald Trump voittaisi ylivoimaisesti (landslide victory). Mielestäni tämä on hyvin merkittävää.

Tulevan presidentin sosiaalisen median strategian runko oli hyvin suunniteltu, mutta oli jätetty tilaa myös reagoimiselle. Siinä piilee mielestäni onnistumisen salaisuus sosiaalisessa mediassa.

Elämme kohinan keskellä ja sieltä on vaikea tulla esiin. Pitää kuitenkin yrittää.

Täältä esitykseeni asiasta: