Yksi nykyjohtajan tärkeimmistä tehtävistä on viestiä tehokkaasti. Heidän tulee esiintyä ihmisille työyhteisössä ja sen ulkopuolella, livenä ja verkossa.Erämökkijohtajien aika on ohi. Varsinkin muutoksen keskellä kuuntelu ja omille joukoille viestiminen on erittäin tärkeää. Silloin tällöin on siis hyvä pohtia kuinka tulisi viestiä, että sanoma myös uppoaisi yleisöön ja siirtyisi toiminnaksi.

Puhekouluttaja Juhana Torkki painottaa, että vaikuttavassa esiintymisessä keskeistä on eläytyminen ihmisiin joille puhutaan. Siitä lähtee hänen mukaansa kaikki. Viestijän ajatuksen tulee olla kuulijoissa, ei itsessä. Torkin mukaan eläytyminen toiseen ihmiseen on lähellä empatian käsitettä. Empatia on sitä, että eläytyy mielikuvituksen avulla toisen ihmisen tunteisiin ilman niihin kiinni jäämistä.  Sympatia puolestaan tarkoittaa sitä, että jakaa toisen ihmisen tunteet ja huolet. Tässä on valtava ero.

Vaikuttava esiintyjä siis eläytyy kuulijoiden tunteisiin mielikuvituksensa avulla. Tästä syntyy yleisölle tunne, että esiintyjä todella ymmärtää häntä.

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa pidät kannustuspuhetta työntekijöillesi. Osa työntekijöistä kokee organisaation taloudellisen tilanteen kovin ahdistavana, ja sympaattisena ihmisenä jaat kyseisten työntekijöiden huolet ja ahdistuksen ja suorastaan lukkiudut niihin. Myös sinua alkaa ahdistaa, ja kannustuspuheestasi tulee tavoitteensa irvikuva. Sympatialoukun välttämisessä auttaa tietoisen hyväksyvän läsnäolon menetelmät eli mindfulness.

Miten tunteisiin voi vaikuttaa?

Vaikka emme halua joutua omien tunteidemme riepoteltavaksi, on huomattava, että ne ovat vaikuttamisen ytimessä.  Tunteiden asiantuntija Jarkko Rantanen kirjoittaa, että kaikki suurimmat vaikuttajat onnistuvat herättämään jonkinlaisia tunteita. Rantanen kertoo vanhasta vertauksesta, jossa elefantti on tunteet ja järki on ratsastaja.

Vaikuttava esiintyjä pyrkii kytkeytymään elefanttiin, joka päättää kulkusuunnan, ei ratsastajaan, joka yrittää hallita elefanttia. Vaikuttava esiintyjä ei vain perustele kantansa järkisyillä, vaan vetoaa kuulijoiden tunteisiin.

Näin syntyy oikeita kohtaamisia, joiden lähtökohtana on empatia. Empatiaa Rantanen luonnehtii käytännönläheisesti: sanotaan ääneen se, mitä toinen ajattelee. Vaikuttava esiintyminen edellyttää, että esiintyjä tietää, millaisia tunteita hän haluaa herättää. Positiivisen psykologian pioneeri Barbara Fredrickson toteaa tutkimuksiinsa nojaten, että positiiviset tunteet avaavat meitä ja negatiiviset tunteet rajoittavat ajatteluamme. Perinteinen myyntipuhe aloittaa uhkaavan tilanteen kuvaamisesta (tarpeen luominen asiakkaalle) ja etenee ratkaisun tarjoamiseen. Toisten mielipiteiden muuttaminen vaatii Juhana Torkin mukaan vastaavasti, että kuulijoiden nykyiset käsitykset puretaan ja tilalle tarjotaan toinen, perustellumpi käsitys.

Viestinnässä on siis kyse mielikuvituksesta, empatiasta ja tunteista. Näiden ilmaiseminen verkkoviestinnässä ovat  haasteita joiden ratkaisija tulee voittamaan pelin uudessa uljaassa viestinnän maailmassa.

Keskustelu jatkuu Twitterissä: @petterikallio

• De Jong, P and IS Berg. ”Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja.” (Lyhytterapiainstituutti, 2008).
• Rantanen, Jarkko. ”Vaikuta tunteisiin.” Lisää voimaa tekemiseen.(Talentum, 2013).
• Fredrickson, Barbara. Positivity: Top-notch research reveals the 3 to 1 ratio that will change your life. (Three Rivers Press, 2009).
• Torkki, Juhana ”Puhevalta.” (2006), http://www.puhevalta.fi/