“The First and Best Victory is to Conquer Self” –  Plato

On sanottu, että elämä on valintojen ketju. Me teemme joka hetki päätöksiä ja valintoja erilaisista ja erikokoisista asioista. Oma vai vuokra-asunto, loma vs. uusi polkupyörä, omena vai appelsiini jne. Myös työmme velvoittaa meitä lähes loputtomaan päätöksentekoon. Hyväksynkö palaverin, mitä tuohon sähköpostiin vastataan, millaisen tarjouksen voin tehdä. Jotta elämämme ei olisi täysin päämäärätöntä haahuilua, meidän tulee tehdä päätöksiä jossakin loogisessa ketjussa ja rationaalisessa järjestyksessä. Onneksi aivomme tekee tätä lähes automaattisesti, mutta mikäli haluamme saavuttaa päämäärämme ja tavoitteemme, niin meidän pitää johtaa aivojamme.

Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on hyvä itsetuntemus ja hyvä käsitys myös työntekijöidensä arvo- ja ajatusmaailmasta. Hyvä  johtaja tekee hyviä päätöksiä ja johtaa aktiivisesti omaa ajatteluaan ja toimintojaan. Tämä auttaa häntä antamaan ohjeita myös työntekijöilleen priorisoinnissa ja oikeiden valintojen tekemisessä. On tärkeää että johtaja osaa ensin johtaa itseään ennen kuin hän voi edes harkita johtavansa muita.

”Esimerkki kantaa kauas. Show Me, Don´t Tell.”

Monessa työssä, erityisesti asiantuntijatyössä työ on monesti ns. itseohjautuvaa. Mikäli työntekijät ovat hyviä ja täysin orientoituneita työnkuvaansa ja tavoitteisiinsa, mitään ongelmaa ei ole ja työ sujuu kuin balettitanssi. Joskus tilanne on erilainen. Mikäli ei tarkalleen tiedetä mitä tällä työllä tai projektilla tulisi saada aikaan ja muita asioita vain tulee, silloin tarvitaan hyvää itsensä johtamista. Sitten on vielä vielä kolmas tilanne, jossa ei soisi kenenkään olevan. Se on se, ettei ole selkeitä tavoitteita eikä osata johtaa itseään. Tätä voidaan tuttavallisemmin kutsua sähläämiseksi.

Henkilöstötuottavuuden tutkija Marko Kesti on todennut että suomalainen työntekijä sählää noin viidenneksen työajastaan. Vuositasolla yksi henkilö siis sählää 2 kk, joka tarkoittaa kansakunnalle 10 miljardin euron laskua. Ihan merkittävää sähläystä? Työn tuottavuus lasketaan jakamalla työn tulokset käytetyllä ajalla. Eurostat 2012 tutkimukseen ruotsalaiset kanssaihmiset tekevät 5% enemmän töitä 5% vähemmällä ajalla. Eli he ovat kaksi tuntia nopeammin valmiina. Mistä tämä johtuu?

Itsensä johtamista voidaan määritellä monella eri tavalla. Itsensä johtaminen voi olla tavoitteellisuutta ja itsetuntemusta. Se voi olla myös stressin ja ajankäytön hallintaa, tunneälykkyyttä, tunteiden hallintaa, muutosvalmiutta ja muutosten hallintaa. Mielestämme itsensä johtaminen on töiden hyvää organisoimista, jota pidetään kasassa hyvällä priorisoinnilla ja tahdonvoimalla mikäli tehtävä ei ole se mielekkäin mahdollinen. Itsensä johtaminen on yksinkertaisimmillaan sitä että tietää mikä on sen hetken tärkein tehtävä ja tekee sen valmiiksi. Mikäli omasta priorisoinnista lipeää ja ei tarkkaan tiedä mitä tulisi tehdä seuraavaksi ja asioita alkaa vaan tulemaan siitä aiheutuu usein kiirettä. Kiire aiheuttaa taas stressin ja stressin vaikutukset kaikki tietävätkin.

Ei hyvä.

Petteri

Sinua saattaa kiinnostaa myös tavoite Lukea tämä niin pian kuin mahdollista.